Eilen illala olin Örnäsetillä, Luulajassa, lukemassa runoja ja näyttämässä Mie halvan kotia-filmiä. Ja mikä sopeva ilta siittä tuli! Niin moni joka halusi puhua filmistä, se näytti herättävän niin paljon tuntheita, ja meilä tuli rohki hyvä keskustelu vanhoitten ihmisten tilantheesta, ko ei ossaa ennää ko äitinkieltä, kielipolitiikasta, ja siittä mitä met kaikin saatama tehhä toisele ihmiselle.

Igårkväll var jag till Örnäset här i Luleå och och läste dikter och visade Mie halvan kotia-filmen. Och vilken fin kväll det blev! Så många som ville prata om filmen, den verkade väcka så mycket känslor, och vi fick en så bra diskussion om situationen för äldre människor, när de bara kommer ihåg sitt modersmål, om språkpolitik och om vad vi alla kan göra för en annan människa.

Skriv en kommentar